Liikenneympyrä, kiertoliittymä, mikä se nyt onkaan
Olin vuosi pari sitten vahvasti siinä luulossa että liikenneympyrä on vanha, epävirallinen termi ja sitä ei pitäisi käyttää. Luulin, että liikenneympyrän sijasta pitäisi käyttää termiä kiertoliittymä. Sittemmin on käsitykseni muokkautunut siihen suuntaan, että kiertoliittymä-termikin on ihan ok, mutta vähän parempi on liikenneympyrä. Lakipykälissä ei ilmeisesti mainita kiertoliittymä-sanaa ollenkaan, ainakaan toistaiseksi. Tätä asiaa en ole tarkistanut itse omin toimin, ainoastaan useammalta taholta lukenut. Kiertoliittymä-termiä tunnuttaisiin kuitenkin mainittavan useampien virallisten tahojen toimista, mutta noissa tilanteissa se on mainittu lähinnä synonyymiksi liikenneympyrälle. Käytänkin tässä postissa kiertoliittymää ja liikenneympyrää sikin sokin vaihdellen, jos en ihan vuorotellen niin hieman sinnepäin kuitenkin.
Monta tapaa ajaa liikenneympyrässä, eli siis kiertoliittymässä
On monta tapaa ajaa liikenneympyrässä, ja useimmat noista tavoista on vääriä. Rehellisesti sanottuna itselläni meinaa mennä hermo aika monestikin ihmisten tietämättömyyteen ja erityisesti välinpitämättömyyteen. Useimmiten on vaikea tietää että mistä on kyse, joten noille kahdelle asialle voisi keksiä jonkin yhdistävän sanonnan, kenties ehkä hieman ikävänlaisenkin. Mutta, miten voi olla niin kovin vaikeaa ajaa oikein liikenneympyrässä.
Kärkikolmio kiertoliittymässä
Uskoakseni käytännössä aina on niin, että liikenneympyrään johtavilta väyliltä tulevat ovat väistämisvelvollisia koska joutuvat ajamaan kärkikolmion ohi liikenneympyrään tullessaan. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että näytti oma tiesi mitenkin tahansa suurelta päätieltä niin sinä väistät kun kiertoliittymään tulet. Asia saattaa olla kovasti vaikea ymmärtää, esim. tilanteessa, jossa liikenneympyrä on kovinkin pieni kooltaan ja jossa pikkutieltä kiertoliittymään tullut ikään kuin tupsahtaa isommalta tieltä liikenneympyrään tulevan eteen. Voi syntyä illuusio, että pikkutieltä tulee virheellisesti kuljettaja päätietä menevän eteen. Todellisuudessahan on niin, että pienemmältä tieltä on auto vapaasti liittynyt liikenneympyrään ja ryhtynyt ajamaan tuota liikenneympyrää asianmukaisesti vastapäivään. Kiertosuunnassa seuraavan liittymän kohdalla tulee sitten päätieltä ajavan odottaa eli väistää, mikäli tuo pikkutieltä kiertoliittymään tullut auto ei kyseisestä liittymästä poistu vaan jatkaa matkaa esim. toiseen tai kolmanteen liittymään asti.
Vilkun käyttö kiertoliittymän eli siis liikenneympyrän yhteydessä
Oikeastihan se menee niin, että tultaessa liikenneympyrään ei vilkkua tule käyttää. Ajettaessa liikenneympyrässä ei vilkkua tule käyttää muutoin kuin silloin mikäli liikenneympyrässä on useampi kaista ja mikäli tuolloin halutaan suorittaa kaistanvaihto. Ja kun liikenneympyrästä poistutaan, niin silloin käytetään vilkkua, auton oikeanpuoleista vilkkua.Uskallan väittää, että enemmistö autoilijoista ei käytöä vilkkua ollenkaan kiertoliittymän kohdalla. Ehkä ovat liian uupuneita, ehkä kädet ei riitä kun pitää kännykkäänkin puhua, yleinen uuvattimainen välinpitämättömyys, vaikea sanoa että mistä johtuu. Jos jokin toimenpide ei välittömästi toimenpiteen jälkeen hyödytä itseä niin hyvin monella ihmisellä ko. toimenpide jää suorittamatta. Eli siis vilkun asianmukainen käyttö kun ei itseä hyödytä, niin se jää tietyltä ihmistyypiltä käyttämättä. Vaikka osa samoista ihmisistä todennäköisesti vastapuolena vastaavassa tilanteessa kiroilisikin, että miksi et käyttänyt vilkkua niin kuin sitä pitäisi käyttää.
Näkee myös ihmisiä, jotka käyttävät koko kiertoliittymässä ajamisen ajan vilkkua vasemmalle. Ja sitten kun poistuvat, niin mahdollisesti eivät vilkuta ollenkaan. Eli siis käytännössä ajavat... ajavat erittäin surkeasti hekin. En tiedä että onko tämä surkeampi ajotapa kuin se että ei käytä vilkkua ollenkaan. Teoriassa tämä olisi parempi ajotapa jos etukäteen tietäisi että ihminen tulee tätä ajotapaa käyttämään. Tällöinhän voisi liikenneympyrään tullessa päätellä, että kas, tuossa jamppa käytti ensin vasemmallepäin vilkkua ympyrässä ajaessaan ja nyt kun hän sammutti vilkkunsa niin hän on siis tulossa liikenneympyrästä pois. No, eihän noin voi päätellä koska yhtä hyvin voi tilanne olla se että kyseinen ihminen ensin, vaikka nyt kännykkään puhuessaan, toilaili sen verran että laittoi ajattelemattomuuttaan vilkun vasemmalle päin päälle ja hetkeä myöhemmin tajusi virheensä ja sammutti sen vilkun vaikka ei ole vielä lähimaillakaan liikenneympyrästä poistumista.
Suoraan yli liikenneympyrän
Tätäkin näkee, ajetaan vain liikenneympyrän yli, halki ja poikki. Yleistä erityisesti jos on kyse pienestä kiertoliittymästä, kiertoliittymästä jossa ei ole keskisaarekkeen reunalla mitään isompaa korotusta. Osa ihmisistä on varmasti niin tiedostamattomia henkilöitä, että he eivät välttämättä edes tajua ja tiedosta ensin liittyneensä kiertoliittymään ja sen jälkeen poistuneensa kiertoliittymästä. Hyvä esimerkki tällaisesta ilmiöstä on autoilijoiden toiminta Helsingin Hämeentien loppupään liikenneympyrässä. Jos haluat saada autoon uutta peltiä, niin se järjestyy varmaankin aika helposti tuossa Helsingin Hämeentien loppupään kiertoliittymässä. Olen itse muutaman kerran tuosta ajanut joutunut tuossa kiertoliittymässä ajaessani pysäyttämään auton kolarin välttääkseni. Koomisinta on se, että olen saanut kuulla toisessa noista tilanteista torvisoittoa. Ehkä kyseinen kuljettaja halusi kertoa että sori vaan, hän on torvi?
Ei voi kuin ihmetellä
Ihmisten laiskuus se vaan jaksa ihmetyttää. Tai välinpitämättömyys. Tietämättömyys. Noiden yhdistelmä. Mitä sitten kulloinkin on. Toiminta kiertoliittymässä on varsin loogista. Simppeliä. Ei vaadi yliopistotutkintoa. Vilkun käyttökään ei ole kovin vaivalloista, muutama vilkautus liikenneympyrästä poistuessasi ja helpotat ja jouhevoitat jonkin kanssaeläjäsi elämää. Mitä jos alkaisit ajamaan liikenneympyrässä siten kuten liikenneympyrässä tulisi ajaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti