Nakki, lihapitoisuus sekä ruokien ravintosisältö noin yleensäkin

Nakkien lihapitoisuus ja tuoteselosteet

Kirjoitan tässä jotain mietteitä ruokakauppojen tuotteiden tuoteselosteista. Esimerkkinä on nakki , vertailen hieman eri lihatuotevalmistajien nakkipaketteja.

Strategiasi ruokaostoksissa?

Kun ostat ruokia kaupasta, niin katsotko tuotteiden tuoteselosteita? Osaatko E-koodit ulkoa, mitä mikäkin E-koodi merkitsee? Vai onko ruokaostoksissa päästrategiasi se, että halvin kilohinta voittaa?

Itselläni on ollut tapana aika usein tuon kilohinnan pohjalta lähteä liikenteeseen. Halvimpia kokeillaan ja niistä toki karmeimmat sitten sivuutetaan jatkossa. Yleensä pystyn syömään kaiken mitä eteen on tullut, mutta on niin että osa on tehnyt tiukkaa. Maku tai rakenne tai jokin muu on saattanut olla sellainen että ruoka on ollut omaan makuuni sellaista että ennemmin olen laittanut kyseisen tuotteen roskiin kuin syönyt sitä. Nyt kun aloin miettimään tarkemmin, niin on varmaankin niin, että aikaisemmin, esim. 10 vuotta sitten, noita karmeita tapauksia tuli vähemmän, ehkä jopa hyvinkin pitkälti nolla kipaletta. Lähiaikoina on tullut vastaan selkeästi enemmän.

Halvan ja heikkolaatuisen ruuan tarjonta lisääntynyt

Ilmeisesti on niin että mahdollisimman halvalle ruualle on liian paljon kysyntää. Halpaa moskaa kannattaa tehdä koska se myy riittävän hyvin. Hinta vaikuttaa, keskimäääräinen kuluttaja on siis minusta itse syypää nykytilanteeseen. Pitkässä juoksussa tuotevalikoima ohjautuu hitaasti mutta varmasti siihen suuntaan mitä keskimääräinen kuluttaja kaipaa. Keskimääräinen kuluttaja on minun havaintojeni mukaan siis kaivannut halpaa ruokaa jossa laadusta voidaan tinkiä. Itsekin kuulunen hyvinkin pitkälti tuohon keskimääräisen kuluttajan kategoriaan, tosin sillä erotuksella että tiedostan asian. Olen varma, että moni valittaa heikkolaatuisesta ruuasta ja silti ostaa aina sitä halvinta. Valinnalla on väliä, valinnalla pystyy vaikuttamaan.

Ruokien ravintosisältö, katsotko sinä tuoteselosteita?

Itse olen ollut kovin välinpitämätön ruuan sisällön suhteen kovin pitkään. Vasta lähiaikoina on hieman tullut tutkittua tuotesisältöjä. Yksi syy on se, että ruokavalmistajat pyrkivät antamaan tuotteista selkeästi suunnitelmallisesti todellisesta tilanteesta poikkeavaa kuvaa. Marinoiduissa lihatuotteissa on enemmän marinadia kuin olisi tarpeen. Tämä siksi, että marinadi on huomattavasti lihaa halvempaa. Lihatuotteisiin myöskin ruiskutetaan suolavettä (ja varmaankin paljon muutakin), tällä tavoin lihakimpaleen paino nousee merkittävästi ja näin saadaan tuolle suolavedelle sama kilohinta kuin mitä kohteena olleen lihan kilohinta on.

Noille mainitsemalleni asioille, marinadille ja suolavedelle, on toki ihan asiallisia perusteita, esim. säilyvyyteen liittyen. Mutta, olen varma että vähemmilläkin määrillä pärjättäisiin.

Pakkaukset ovat puolityhjiä. Pakkaus näyttää mukavan suurelta, saattaa tulla tunne että tässäpä saakin rahalle vastinetta. Osa ihmisistä toki näkee tuonkin läpi, katsoo paketin painoa ja oivaltaa valmistajan juonen. Osa ihmisistä ei tuota näe vaan ostaa vaan, ja erityisesti tuolta ihmisosalta saa takuuvarmasti paremmin raha isommasta puolityhjästä tuotepakkauksesta kuin puolta pienemmästä mutta täydestä pakkauksesta.

Pakkauskokoja on pienennetty. Siinä missä jokin makaronilaatikkotuote oli painoltaan aikaisemmin 400g niin se onkin nykykään 350g. Eipä tuo välttämättä oikeasti tunnu kuluttajalla, hän pärjännee 50g vähemmällä määrällä. Mutta, kun ajatellaan motiiveja tuotepakkauksen pienentämiseen, niin ei voi olla tulematta mieleen että kuvio ei ole ihan sattumaa. Jälleen tässäkin on niin, että pakkaus näyttää suht koht samalta, osa kuluttajista näkee kuvion läpi, mutta osa ostaa tuotetta entiseen malliin huomaamatta yhtään mitään muutosta, saattaa ehkä olla tyytyväinen että vaikka inflaatio jyllää niin hänen laatikkonsa hinta on noussut vain vähän. Vaikka siis tuo painoasia huomioiden kilohinta onkin noussut selkeästi enemmän. Saadaan siis vähemmän tavaraa vaikka maksetaan enemmän.

Näitä keksisi nyt enemmänkin, mutta ehkä sitten joskus toisten.

Esimerkkitapaus tuotevaihtoehtojen välisestä valinnasta

Olen ostanut aikaisemmin monesti Popsin isohkoa nakkipakettia . Sittemmin tuli vaihtoehtoihin mukaan X-tran nakkipaketti . Alkoi käymään niin, että nuo eivät maistuneet kovin hyvältä. Vähemmän hyviltä, kiinteiltä, teollisilta. Tuoteselosteesta voi lukea, että lihapitoisuus on 13% . Lihapitoisuus on 13% ! Siis LIHAPITOISUUS ON VAIN 13% !! Minusta tuo on käsittämättömän vähän. Lihaan verrattavat valmistusaineet yhteensä ovat osuudeltaan yhteensä noissa tuotteissa 69%. Tuo ei kuitenkaan lohduta niin kauan kuin ei tiedä että mitä nuo lihaan verrattavat valmistusaineet ovat. Olen varma, että lihateollisuus on tehnyt kaikkensa, että ovat saaneet lihaan verrattavissa olevien valmistusaineiden listan mahdollisimman pulleaksi. Jos he ovat saaneet esim. kengänpohjan tuohon listaan mukaan niin vanhoista kengistä saa aika hyvän kilohinnan kun tekee niistä nakkeja. No, tuo kengänpohja luonnollisesti on liioittelua, mutta ehkä takaa-ajamani idea tulee siitä varmuudella ilmi?

Olen sittemmin suosinut Poutun nakkeja . Poutun nakkeja saa niitäkin varsin halvalla, alle kolmen euron kilohinnalla. Hintansa puolesta siis kilpailee noiden kahden muun "nakki"tuotteen kanssa. Ja, se olennaisin juttu, juttu mikä Poutun tuotteen erottaa kahdesta muusta, on lihapitoisuus. Poutun nakkien lihapitoisuus on 48%. Poutun nakkien lihapitoisuus on siis merkittävästi suurempi kuin HK:n Popsin tai X-tra:n nakkipaketin lihapitoisuus.

Jos olisin Poutulla päättävissä asioissa töissä, niin pitäisin huolen siitä että tuo lihapitoisuus näkyisi laittamani linkin takana olevissa tiedoissa, nyt se ei siellä näy. Ruokakaupassa voit kuitenkin asian todeta.

Ostamalla Poutun nakkeja saat siis aika paljon enemmän lihaa samalla hinnalla HK:n Popsiin ja X-tran nakkeihin verrattuna. Jos ostat HK:n tai X-tran nakkeja, niin saat aika paljon enemmän jotain muuta Poutun pakettiin nähden. Mitä tuo muu on, sitä en tiedä.